Salmén, Leif: Palatsi Bosporin rannalla

Leif Salmén on lähtenyt matkalle Välimerelle. Sillä ”Välimeri on valtava arkisto ja syvä hauta”, kuten kirjailija Predrac Matvejevic kirjoittaa. Välimeren rannoilta voimme lukea eurooppalaisuuden historian, sen kriisit, sen kulttuurin perustan.

Salménin matkasta solmiutuu eurooppalaisen aatehistorian, kirjallisten tekstien, omien henkilökohtaisten muistojen ja kokemusten, tuoksujen ja äänien kudelma. Hän matkaa Ibizan kautta Turkkiin, Tunisiasta Kreikkaan ja Venetsiaan, Konstantinopolista Beniniin – ja alati kuuluu kirjoituksessa Välimeren historian ääni.

Rauhallisesti, runollisesti ja varmalla silmällä Salmén tarkastelee yhteiskuntaa, moraalia, etiikkaa – länsimaiden olemusta välimerellisen perintömme kautta.

Leif Salmén luotaa eri uskontojen olemusta, kuinka ne edelleen meissä puhuvat, ja valistuksen projektia, jolla ihminen vähitellen otti haltuunsa sekä ulkoisen että sisäisen luonnon. Ja tarkastelee sitä kuinka valistuksen aika – vaikka luulemmekin sen jättäneen taaksemme – määrää yhä ajatusrakenteitamme. Ja kuinka se Eurooppa, jonka kuvittelemme yhä olevan olemassa, on kulkemassa omaan hautaansa; miten se ylpeillessään vapauden kunnioituksellaan yhä lujemmin sulkee rajojaan ja jää oman vapautensa näivettämäksi.