Saisio, Pirkko: Pienin yhteinen jaettava

Kun ihminen kuolee ja hänen elämäntarinaansa pannaan piste, liikahtaa hänen tarinansa kokonaisuudessaan oudosti paikaltaan. Liikahdus on pieni, mutta jälkeenjäävien vielä jatkuvassa tarinassa se aiheuttaa järisyttäviä muutoksia.

Isän äkillinen kuolema sysää keski-ikäisen tyttären muistot liikkeelle, ja lapsuuden maisema saa uuden, merkillisen värin, kun pieni tyttö on yksin selvittämässä mielen eri kerroksiin pölyttynyttä tarinaa.

Romaani kulkee neljän päivän ajan tyttären mukana lapsuuden kodista sairaalaan ja sairaalan ruumishuoneelle. Saman ajan kuluessa ehtii sen pienen tytön tarina, joka halusi olla poika ja joka kahdeksanvuotiaasta alkoi kutsua itseään häneksi ja kirjoittaa hänestä loputonta tarinaa, järähtää paikaltaan.

Pienin yhteinen jaettava on proustilaiseen tapaan omaelämäkerrallinen, tarina, jossa kirjailija häikäilemättä pilkkoo ja yhdistelee muistojaan ja kokemuksiaan puristaakseen tarinoista niiden ydinmehun, josta aukeaa kokonainen aikakausi.