Ugrešić, Dubravka: Kiputilahallitus

Ei paluuta takaisin, ei tietä eteenpäin. Ei maata, ei kotia, ei kieltä. Tähän tilanteeseen ovat ajautuneet Jugoslavian alueelta paenneet nuoret aikuiset, jotka opiskelevat Amsterdamin yliopistossa menetettyä kieltään, serbokroatiaa. Turvallisessa Hollannissa nämä ihmiset kamppailevat talousvaikeuksien ja erillisyyden tunteen kanssa. Kukin kantaa lähimenneisyyttään eri tavoin, mutta luokkahuoneessa he tuntevat hetken hauraasta yhtenäisyyttä. Traaginen tapahtumaketju pakottaa nuoret vastatusten kotimaansa väkivaltaisen hajoamisen kanssa. Haavat umpeutuvat ajan myötä, mutta eivät ilman tuskaa.